Muinaisten kuninkaiden haudoilla: Chikatsu Asuka -museo ja Furuichi Kofungun

Perjantaina tutustuimme muinaisiin Kofun-hautamonumentteihin ensin Tadao Andon suunnittelemassa Chikatsu Asuka -museossa ja sitten luonnossa, sekä museon vieressä olevalla metsäisellä kukkulalla ja sitten Furuicin kaupunginosassa. Museoon pääsimme Kishin rautatieasemalta ystävällisen herran kustantamalla taksilla. Ensin hän neuvoi meidät bussiin, mutta kun bussi lähti vasta puolen tunnin päästä, hän päätti viedä meidät taksilla. Uskomatonta vieraanvaraisuutta tuntemattomia ihmisiä kohtaan. Ehkäpä hän ei ollut koskaan käynyt museossa, ja sai päähänsä itsekin nähdä sen.

Tadao Andon suunnittelema museorakennus vuodelta 1994. Museon kalteva katto oli muotoiltu terassiksi, jota pitkin pääsi mm. takana näkyvälle tornille.

Täytyy häpeäkseni tunnustaa, että en koskaan ole kuullut Kofun-haudoista. Hämmästyttävää, koska kyse on hautakummuista -tai hautakumpujen joukosta- joita on rakennettu Japaniin 400 vuoden ajan myöhäiseltä 200-luvulta alkaen. Ne vastaavat kooltaan pyramideja, matalampia mutta pidempiä. Avaimenreiän muotoiset kummut rakennettiin kaivamalla maata reunoilta ja kasaamalla tämä maa keskelle terassoiduksi, kiviladelmin päällystetyin terassein. Muoto on hyvin täsmällinen.

Museon viereisessä metsässä saattoi nähdä, miltä haudat tänään näyttävät, kukkulalla oli jäänteitä kymmenistä haudoista, osa päältä avoimeksi kaivettuja, osa edelleen luolamaisia. Käärmevaroitteluista johtuen emme tutustuneet hautoihin lähemmin.

Kuten pyramidit, Maya-temppelit, Stonehenge ja muut varhaiset monumentit, Kofun-kummut ovat uskomaton taidonnäyte niin maanmittauksen kuin raa-an työn ja erilaisten apuvälineiden puolesta. Museossa näimme erinomaisen filmin tästä. Nintokuryou Kofunin pienoismalli oli myös vaikuttava, epätodellisen tuntuinen. Ei ihme, että nämä erilaiset muinaiset monumentit ovat inspiroineet myös ufo-intoilijoilta.

Furuichin pienen Kofunin "avaimenreiän" pyöreä pää.

Furuichin Kofunien joukko on mittava: kahden kilometrin säteellä on yli 120 erikokoista hautaa. Suurin on nimeltään Ojin-tenno-ryo, ja sitä me kävimme katsomassa. Matkalla asemalta tälle 425 metrin pituiselle, Japanin toiseksi suurimmalle Kofunille, näimme neljä pienempää hautaa. Ne erottuvat kaupunkirakenteessa metsäisinä kumpuina, tai kukkuloina, joita ympäröi edelleen avaimenreiän muotoisia vallihautoja. Muoto näkyy yhä umpeenkasvaneina vallihaudan osina - ja niiden reunoille rakennettujen talojen rivistöissä.

Ojin-tennoryo -kofunin ihailu- tai palvontaterassi. Metsäinen kukkula on muinainen, terassoitu hautakumpu "avaimenreiän" alareunan puolelta katsottuna.

Museossa oli esillä hautojen rakentamiseen liittyvää välineistöä, joita ilmeisesti oli löydetty hautapaikkojen lähistöltä tai vallihaudoista. (Missä muuten puiset kivien vetoreet olisivat säilyneet?) Esillä oli myös haudoista löydettyjä esineitä: nuolia, miekkoja, muita aseita, vyön heloja, haarniskan osia, ruukkuja, jopa soturin lempihevosen luuranko. Luurangon perusteella oli konstruoitu malli hevosesta, tämäkin konstruointiprosessi esiteltiin tieteellisen tarkasti. Aikamoinen arkeologien aarreaitta!

Posted with Blogsy