keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Hellepäivä: Horyujin temppelit ja Sumiyoshin pyhäkkö

Vietimme maanantain hellepäivän Horyujin temppelialueella. Tämä maailmanperintökohde on Japanin vanhin tunnettu temppelialue. Buddhalaisen temppelin perustukset ("grounds") ovat maailman vanhin puurakenne 1300 vuoden takaa (Asuka-kaudelta 500-700-luvuilta). Muutoin temppelialue edustaa monia aikakausia: Muromachi (1300-1600), Heian (700-1100), Nara (700), Kamakura (1100-1300), Heisei (1998). Temppelin viisikerroksinen pagoda on vanhin Japanissa omassa lajissaan. Pagodat tulivat Japaniin Kiinasta, jossa ne puolestaan olivat kehittyneet intialaisen perinteen pohjalta.

Temppelialue muurein rajattuine pihoineen ja käytävineen sekä erilaisine rakennuksineen (mm. kaksi kahdeksankulmaista temppeliä) oli mielenkiintoista katsottavaa, mutta kuuma (+ 26 astetta) ilma ja auringonpaiste tekivät kiertelystä hieman tuskaisaa. Onneksi sateenvarjo käy päivänvarjosta. Sisämaassa ilma tuntuu vielä kuumemmalta kuin meren lähellä Osakassa.

Horyujin vieressä oli erillinen Chuguji-temppeli, jonka alunperin rakennutti keisarinna Ananobe, Horyujin perustajan prinssi Shotogun äiti (joskin eri paikkaan, missä temppeli nyt on). Tämän temppelin ympärillä oli pieni puutarha, joten siellä oli hieman vilpoisempaa käyskennellä.

Horyuji sijaitsee joitakin kymmeniä kilometrejä Osakasta Naraan päin. Palasimme sieltä Osakan Tennoji-asemalle, josta edelleen pienellä raitiovaunulla Sumiyoshi Koen asemalle.

Sumioyshi Taisha on edelleen aktiivisessa käytössä oleva shintolaispyhäkkö. Näimme (niinkuin lähes aina shintotemppelialueilla) hääparin, syntymäpäiviä viettäviä lapsia ja vauvoja valkoisissa mekoissa, jotain kasteeseen, nimenantoon tms. viittaavaa. Pyhäkkö sijaitsi puistomaisessa ympäristössä, jossa oli myös vesiaiheita. Erityisen vaikuttavia olivat vanhat puut myhkyräisine juurineen. Niitä pidetään shintolaisittain jumalina (kami), näimmepä niiden ääressä rukoilevia ihmisiäkin.

Olemme tällä matkalla tutustuneet monipuolisesti Osakan liikennevälineisiin: shinkanseniin, muihin pikajuniin, paikallisjuniin, maanalaiseen, busseihin, taksiin ja nyt sitten raitiovaunuunkin. Vähitellen asemat ja reitit alkavat tulla tutuksi, esimerkiksi tänään osasimme jo suunnistaa Tennojin asemalla, joka on pikeastaan kahden eri juna-aseman, usean maanalaisen linjan aseman ja vielä pikiriikkisen raitivaunuaseman muodostama kokonaisuus. On todella syytä aina etsiä aseman lippuporttien läheisyydessä olevat kartat ja tutkia viimeistään niistä, mistä portista kannattaa milloinkin mennä ulos.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti