Vuoden aikana onkin tapahtunut paljon. Huhtikuinen syntymäpäivämatka Japaniin oli vaakalaudalla Fukushiman katastrofin vuoksi, mutta päättyi lopulta onnekkaasti. Päättelimme, ettei Kiotossa olisi hätää, eikä ollutkaan. Tokion osuuskin toteutui, myöhemmin syksyllä. Kun vielä innostuin käymään pari japaninkurssia kesyliopistossa, Japani vei vuodestani neljänneksen!
Lappi oli hyvä kakkonen. Maaliskuinen Jeriksen matka kruunasi loistavan hiihtotalven, jo toisen peräkkäin. Sitä lunta ja menoa on hyvä muistella nyt, kun maa on musta ja vettä sataa. Kesäkuussa kalareissu ei ollut niin onnekas saaliin puolesta, mutta hauskuutta riitti Paavon kanssa touhutessa. Syksyllä sitten tuli koeteltua rajoja: jaksaisinko kulkea 15 kilon rinkan kanssa Lumikeron ylitse? Onnistuihan se, vaikka hetkittäin meinasi usko loppua, tuulessa ja tuiskussa, kädet kohmeisena. Rovaniemeltä ostettu toppatakki ("en enää palele ikinä") lämmittää nyt kaapissa, mutta ehkä on tarpeen ennen juhannusta?
Vuoden sittenkin suurin tapahtuma oli täysin suunnittelematon. Kesäkuussa huomasin yllättäen, että kotikaupungissa oli mielenkiintoinen posti avoinna toista kertaa. Sattumaa tai kohtalon oikku, mutta kahdenkymmenen vuoden takainen toive toteutui marraskuun alussa, kun aloitin uudessa työssäni.
Uutuudenviehätys vie energiaa, siksi tälle vapaamuotoiselle kirjoittamiselle on jäänyt vähemmän aikaa. Se on kuitenkin tehnyt tehtävänsä: tekstiä on taas hauska lukea ja tuottaa myös töissä.
Oikein hyvää uutta vuotta Lux Helsingin merkeissä! Salaperäisten roikkien ja pömpeleiden salaisuus selvisi, onneksi ehdin ikuistaa Satulyhdyn ennenkuin joku tunnoton kähvelsi tontun ratsuineen.
