sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

Perhejuhlia Narassa

Sunnuntaipaiva Narassa oli lammin ja aurinkoinen. Tutustuimme: Todai-ji -temppeliin, Kasuga Taisha -pyhattoon, viimemainittuun liittyvaan Treasure Houseen seka puistoalueeseen naiden ymparilla.

Todai-jissa (ajalta, jolloin Nara oli paakaupunki, rakennettu 710-794 jaa) kaikki oli julmetun suurta. Iso buddha-halli on rakennettu kaksi kertaa kokonaan uudestaan, viimeisella kerralla (v. 1567) 33% pienemaksi kuin alkuperainen. Silti sita tituleerataan maailman isoimmaksi puurakennukseksi, kokoa silla on 57,1 x 50,48 x 48,74 metria kanttiinsa. Kuinka suuri Kerimaen kirkko olikaan? Eiko sekin ollut jossain sarjassa suurin puurakennus? No, buddha-hallissa oli viela valtavan kokoinen buddha: vartalon pituus 14,98, paan pituus 5,4, silman pituus 1,02 ja korvan pituus 2,54 metria. 

Kuvassa on temppelin porttirakennus. Ei mikaan pienokainen sekaan.

Puistossa ja temppeleiden alueella oli paljon ihmisia, erityisesti lapsiperheita viettamassa sunnuntaipaivaa. Erityinen vetonaula tuntuivat olevan alueella vapaana tepastelevat jonkin sortin peurat, joita kuvassakin nakee. Pienissa kojuissa matkan varrella myytiin kekseja, joita perheet syottivat peuroille ja poseersivat niiden kanssa kuvissa. Tragiikkaakin nahtiin: innokkaita vanhempia, jotka houkuttelivat lapsiaan peurojen viereen kuvattavaksi ja lapsiparat kirkuivat pelosta. No, jotkut toiset lapset puolestaan kirmailivat peruojen perassa minka kerkisivat. Puistossa oli myos vapaa-alueita, joille ihmiset saattoivat keraytya nauttimaan piknik-evaitaan nurmelle tai kirsikkapuiden katveseen.

Kasuga Taisha (v. 768 jaa) - on elava pyhatto, jolla on nykyisinkin elava rooli japanilaisten arkipaivassa ja juhlassa, kun se valittaa aina uusille sukupolville arvoja ja perinteita, tapoja ja rituaaleja. Pyhatto korjataan perusteellisesti joka 20. vuosi. Nyt se nayttikin todella hyvakuntoiselta. Saimme todisteita myos jatkuvasta kaytosta. Pyhatossa oli vietetty haaseremonia, ja juuri kun tulimme alueelle, vihkipari sukulaisinnen asettautui ryhmakuvaan. En ollut ainoa turisti joka sita kuvasi.

Alueelta poistuessamme naimme myos nuoren pariskunnan, jonka lapsi oli vaatetuksesta paatellen kaynyt juuri lapi jonkilaisen kastamis-, nimenanto tai muun vastaavan rituaalin.

Naiden perhejuhlien jalkeen menimme aarre-taloon, jossa oli talla kertaa naytteilla samuraihaarniskoja, miekkoja ja valtavan kokoiset, maailman arvokkaimmat rummut.  Nayttelyssa oli myos hienoja kaavakuvia, ohjepiirroksia siita, miten haarniska tehdaan. Metallin ja nahan maarasta paatellen sotisovan on taytynyt olla todella raskas kantaa. Ulospain nakyvat metalliosat oli mys taidokkaasti koristeltu erilaisin elain- ym. aiheisin kuvioin.

1 kommentti:

  1. Todella hieno paiva.Elaman kuvaus onnistuu taitavalta kirjoittajalta,paljon oli viela kerrottavaa,mutta ehka ensi kerralla.

    VastaaPoista