Japanilaisia kadentaitoja

Maanantai oli kasityopaiva. Toki kasityon tuloksia olemme nahneet koko matkan, ovathan temppelialueet varsinaisia kasityotaitojen kehtoja. Kadentaitoja voi ihailla rakennuksissa ja niiden eri rakenteissa, alttareiden veistoksissa ja koristeluissa, seinamaalauksissa, munkkien ja muun henkilokunnan vaatteissa, puutarhojen eri elementissa ja niin edelleen.

Oheisessa kuvassa on Heian Jingu Shrinen aita ja sen rakenteiden metallista tyostetyt suojakotelot.

Heian Shrinen katsastettuamme menimme sen lahella sijaitsevaan Kioton perinteisten kadentaitojen museoon, Fureaikan, Kyoto Museum of Traditional Crafts. Kunmeilla puhutaan usein kasitoiden yhteydessa kotiteollisuudesta, tai taideteollisuudesta, taalla kyse on oikeastaan temppeli- ja ylhaisoteollisuudesta, silla monet naista taidoista ovat jalostuneet huippuunsa joko temppeleiden tai ylhaison residenssien yhteydessa. Viela nykyisinkin temppeleissa opetetaan erilaisia kadentaitoja ja valmistetaan monia tuotteita. Perintienen rakennustekniikkakin sailyy elavana, kun temppelit ja muut rakennukset aika-ajoin korjataan tai perati rakennetaan uudelleen.

Fureaikanin pysyvassa nayttelyssa esitellaan monipuolisesti ja perusteellisesti taideteollisuuden eri alat: kivityot, bambukasityot, erilainen kankaan varjays ja painanta (sabloonalla, pensselilla, kangasta eri tavoin rypistamalla ja maalaamalla), kudonta kasin eri kokoisissa kangaspuissa ja puoli-automaattisesti (puilla, jossa reikakorttien avulla poljettaessa oikeat loimet nousevat ja laskevat), erilaisten nauhojen punonta, kirjonta eri tekniikoin, erilaisia puukasitoita (lakattuja kaapistoja ja rasioita, astioita, puuleikkauksia, viuhkoja ja lyhtyja paperista ja bambusta, paperitoita, painokuvia, nuolia, jousia ...

Erityisen mielenkiintoista nayttelyssa oli eri tuotteiden valmistusprosessin esittely seka plansseilla etta videoina. Eri vaiheissa olevia aihioita oli myos esilla. Valmiita tuotteita oli esilla vain esimerkin omaisesti. Erillisissa gallerioissa oli lisaksi vaihtuvia nayttelyita, talla kertaa arvokkaita kimonoja eri aikakausilta. Fureaikanissa olisi ollut myos mahdollisuus seurata kasityotaitoja tyossaan ja itsekin valmistaa esimerkiksi koruja. Nyt tama osasto oli kuitenkin suljettuna.

Fureaikanin jalkeen menimme Kyoto Handicraft Centeriin, tax-free ostoskeskukseen, josta saattoi ostaa kaikkia mahdollisia kasityotuotteita koruista ja pikku astioista puupiirroksiin ja kimonoihin seka samurai-asuihin ja miekkoihin. Kirjoja japanilaisesta kulttuurista, manga-sarjakuvia ja elokuvia loytyi myos. Ostimme pikkuisen tuliaisia, kirjoja ja minulle kurjin koristetun jukatan. Ei hullumpi kylpytakki tai kotiasu.

Tekisinkohan tee-se-itse puutarha- ja teehuone -kirjan avulla mokille teehuoneen, jossa jukatassa sopisi tepastella ja nauttia aamupalaa tatamilla istuen? Niin ja edustalle tietysti sammalpuutarha kasienpesualtaineen ja kivilyhtyineen? Jarvinakymahan jo onkin.