Puistoissa ja puutarhoissa

Tanaan ohjelmassamme oli kolme puistoa (puutarhaa): Rikugien Gardens, Koishikawa Korakuen Gardens ja Imperial Palace East Gardens. Keisarillista puutarhaa (tai sen osaa) lukuunottamatta puistot eivat ole ulkomitoiltaan kovin suuria, mutta muurien sisaan mahtuu monta pienoismaailmaa. Vaikka puistot eivat yllakaan kiotolaisten puutarhojen tasoon, tarjoavat ne silti silmaniloa ja mahdollisuuden rauhoittumiseen suurkaupungin vilskeessa.

Rikugien-puutarhan lampi, jonka keskella sijaitsevaa Naka-no-sihma -saarta pysahdyimme piirtamaan

Rikugien-puutarhassa tapasimme paivakotilapsia, jotka vilkuttivat meille iloisesti: "Bye, bye!"

Rikugien-puutarha on peraisin tyypillinen esimerkki Edo-kauden kuuluisista puutarhoista. Sen on perustanut vuonna 1702 shogun Tokugawa Tsunayoshin luottomies Yanagisawa Yoshiyasu, insipiraation lahteena Waka-runouden teemat.  Meji-kaudella puutarhasta tuli Mitsubishin perustajan kakkosresidenssi, mutta vuonna 1938 Iwasakin perhe lahjoitti puutarhan Tokion kaupungille.

Koishikawa Korakuen -puutarhan iiriskentta.

Koishikawa Korakuen-puutarha on peraisin Edo-kaudelta, 1600-luvulta ja avattu yleisolle 1930-luvulla. Tokugawa-klaanin toinen hallitsija, Mitsukuni, viimeisteli taman Tokugawojen Tokion residenssiin kuuluvan kiinailaisvaikutteisen puutarhan. Lampineen ja kukkuloineen puutarha sopii hyvin kavelyyn ja kauniiden nakymien ihailuun.

Viimeinen kohteemme oli keisarillisen puutarhan yleisolle avoin itainen osa. Aluetta ymparoivat vallihaudat ja jyhkeat muurit, joiden raajaamalta alueelta vanhimmat rakennukset ovat havinneet. Keisarillisen palatsin alueelle ei paase.

Matkaa suunnitellessamme toivoimme, etta nakisimme Tokiossa ruskan variloistoa. Tulimme kuitenkin liian aikaisin, ja onnistuimme nakemaan vain yksittaisia punaisia lehtia. Toisin kuin Kioton puutarhoissa, naissa kolmessa puutarhassa on myos paljon eri aikoina kukkivia kukkia, mutta lokakuu on jo niiden kannalta myohainen ajankohta. Saimmekin nyt keskittya rauhassa puutarhojen suuriin muotoihin.

Keisarillinen puutarha. Keskeisella aukiolla on aikanaan sijainnut kokonainen hallitsijan kaupunki. Kuva on otettu niinikaan tuhoutuneen rakennuksen perustusten paalle rakennetulta terassilta. Kuten tasta hyvin nakyy, Tokion puistot ovat tiukasti uusien rakennusten ymparoimia.

Eri istutusten luona selostettiin, kuinka ne on istutettu keisarin tahdosta ja osa jopa omin kasin. Puutarhaa kunnostetaankin kaiksen aikaa. Myos vapaaehtoiset osallistuvat tyohon, mikahan lie puutarhakerho tassa onkaan siistimassa istutuksia.

Keisarillisen puutarhan Nimomaru-osa tupsumantyineen ja korkeine pensasaitoineen toi meille mieleen kiotolaiset keisarien puutarhat.