Tiistaiaamun junamatka Brysselistä Den Haagiin alkoi puoli tuntia myöhässä Brysselin eteläisen rautatieaseman teknisistä ongelmista johtuen. Onneksi aikataulussa oli varaa, ja pääsimme perille ajoissa. 1973 valmistuneen päärautatieaseman (alla) tienoo on muutoksen tilassa, myös itse aseman sisus on uusittu 2010-luvulla (yllä).
Novotel Den Haag City Center -hotellissa tapasin Kaavasta toteutukseen -opintomatkani matkakumppanit ja lähdimme tutustumaan hollantilaiseen kaupunkikehittämiseen. matkatoverit. Juhani jäi odottelemaan huoneen vapautumista ja suunnittelemaan omaa museokierrostaan.
Kaksipäiväisen opintomatkamme kohteena oli haagilainen Binckhorstin alue, jota ollaan muuttamassa vanhasta teollisuus- ja varastoalueesta moderniksi työpaikka- ja asuntoalueeksi. Samalla kyse on Hollannin tulevan ympäristölain pilotoinnista: miten entistä sujuvammin ja ketterämmin kaavoitetaan ja toteutetaan toteutuskelpoisia kaupunkikehityshankkeita yhdessä maanomistajien ja alueen yritysten kanssa. Tätähän meilläkin tavoitellaan maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa (muun muassa).
Tiistaina kuulimme aluetta Haagin kaupungilla kaavoittavan suomalaistaustaisen arkkitehdin esittelyn suunnittelutilanteesta. Vaikka kyse onkin kumppanuushankkeesta, jossa maanomistajat ja yrittäjät ovat mukana alusta alkaen, prosessi on tiukasti kaupungin ohjauksessa. Tapasimme myös Kuntaliiton hollantilaisen sisarjärjestön VNG:n edustajia, jotka kertoivat maan hallintorakenteesta ja omasta toiminnastaan. Koko joukko kuntia on Hollannissakin, ja itsehallinnolliset provinssit (ja jokaisessa provinssissa VNG:n aluetoimisto).
Päivän päätteeksi illastimme Instock-ravintolassa, joka tarjoili meille "ylijäämäruokaa" eli annoksia, jotka oli valmistettu ylijäämätuotteista. Olipa hyvää! Kannattaa käydä, jos on Haagissa päin liikkeellä.
Keskiviikkona ohjelmassa oli lisää esityksiä Binckhorstista, tällä kertaa Local-nimisen kiinteistökehitys-yrityksen näkökulmasta. Eilinen esitys kaavoitusprosessista täydentyi mukavasti. Ideana Hollannin tulevassa ympäristölaissa on (sen lisäksi että siinä yhdistyy 27 eri ympäristölakia sikäläinen maankäyttö- ja rakennuslaki mukaan lukien), että varsinainen kaavoitus on suhteellisen väljää, mutta sitä täydentää tehokas neuvotteluprosessi, jonka aikana laaditaan yksityiskohtaisia suunnitelmia ja sovitaan toteuttamisvastuista ja velvoitteista. Binckhorstin lisäksi on myös muita alueita, joiden kaavoituksessa kokeillaan tulevaa lakia ja ilmeisesti sitten lakia vielä hienosäädetään kokemusten perusteella. Voitaisiinko myös meillä tehdä näin?
Esitysten lomassa meillä oli myös tilaisuus kävellä paljon kaupungilla: näimme niin vanhaa viehättävää Haagia punatiilitaloineen kuin uusia uljaita pilvenpiirtäjiä ja pääsimme tutustumaan niin toimisto- kuin hallintorakennuksiinkin. Kaupunkikuvallisesti Haag muistuttaakin jännällä tavalla Tallinnaa: uutta ja vanhaa on yhdistetty ennakkoluulottomasti. Korkeaa rakentamista kuitenkin säädellään erityisillä Eyeline-Skyline -periaatteilla, joissa kiinnitetään huomiota mm. rakennusten muodostamaan siluettiin, katutason ja silmänkorkeuden julkisivun käsittelyyn, viherrakenteisiin ja pienilmastoon.
Ekskursiomme virallinen ohjelma päättyi komeaan KAAN-arkkitehtien saneeraamaan "B30"-virastotaloon (aula yllä), jossa vuorossa lakiuudistukseen liittyviä puheenvuoroja valtionhallintoon kuuluvien, itsenäisten ympäristö- ja infra-alan RLI-neuvoston ja PBL-ympäristöarviointitoimiston sekä Delftin yliopiston näkökulmasta. Monipuolinen kattaus totta tosiaan, kiitos järjestäjille Kaisalle ja Johannalle!
Matkakumppanini Juhani ehti kahden päivän aikana tutustua toisenlaiseen Haagin, taiteen ja kulttuurin kaupunkiin. Mauritshuis on 1600-luvulla rakennettu asuintalo, muutettu museoksi 1822 ja korjattu perusteellisesti 2010-luvulla. Museossa ja sen viereisessä Prinssi William V:n Galleriassa on 1600 luvun upeaa taidetta Rembrandtista alkaen. Gemeentemuseum (yllä) sijaitesee H.P. Berlagen suunnittelemassa, 1934 valmistuneessa Art Deco-tyylisessä rakennuksessa. Se on yksi Euroopan suurimmista modernin ja nykytaiteen museoista, Piet Mondrianin "kansainvälinen koti" ja esittelee laajalti muidenkin deStilj-ryhmän taiteilijoiden töitä. Haags Historisch Museum on toiminut vuodesta 1986 lähtien 1600-luvulla rakennetussa St. Sebiastin killalle kuuluneessa rakennuksessa ja kertoo nimensä mukaisesti Haagin historiasta, hallinnosta ja asukkaista. Escher in het Palais-museo on entinen kuninkaallinen residenssi, jossa voi tutustua kuvataiteilija, graafikko ja keramiikkataiteilija M.C. Escherin tuotantoon, jota kuvataan mm. "abstraktien matemaattisten rakenteiden visualisointeina".
Antoisien Haagin päivien jälkeen jatkoimme matkaa kohti Düsseldorfia -siitä lisää huomenna!
