Jatkan Hustvedtin parissa. Mia käy läpi lapsuuskokemuksiaan, haluaa siten päästä irti miehestään, jonka varassa ja jota hän on elänyt. Vasta nyt, kun mies "pitää paussia" avioliitosta, Mialla on mahdollisuus rakentaa omaa elämää. Tarinassa yhdistyvät eri sukupolvet: Äiti ja tämän ystävät vanhusten palvelutalossa, naapurin yksinhuoltajaäiti pikkulapsineen, teinitytöt, joille Mia pitää runokurssia. Miehet ovat vain muistoissa, petollinen Boris pikkuveljineen, edesmennyt isä, poissaoleva naapurin mies, epämääräiset poikaystävät muistoissa.
Töissä yritän lukea energiatehokkuusdirektiiviä. Melkein nukahdan.
Kotimatkalla tarkoituksenani oli poiketa Ristorante Benjam´siin Dagmarinkadulle, mutta se on kiinni koko heinäkuun. Harmi, sillä työpaikkaruokalan ankean jauhelihakastikkeen jälkeen Benjamin herkullinen pasta olisi maistunut. Muutoinkin Benjamin ruoka on oikein hyvää, viinivalikoima kohdallaan ja ilmapiiri mukava. Suosittelen lämpimästi.
Hustvedtin Miallakin oli mukavaa: Hän ryhtyi juttuun naapurin rouvan kanssa ja päätyi nukuttamaan unta vastaan taistelevia lapsia. Minkä jälkeen toisilleen tuntemattomat naiset viettivät rattoisan illan viiniä nautiskellen ja miesten kataluutta taivastellen.
Kyllä pelmenit ovat sekä hyviä että rasvaisia.Miesten kataluus on suhteellista yleensä he ovat alakynteen jäävä joukkue. Kulttuuritutkijoilla kyllä ajassamme riittää ihmettelemistä.
VastaaPoista