Yöjunalla pohjoiseen

21: 05 Kevättalven kohokohta alkaa mukavasti Kolarin junan ravintolavaunussa. Mies on pitänyt huolen siitä, että ehdimme varaamaan pöytämme ensimmäisenä. Ikkunasta on mukava katsella junaan kiirehtiviä lapsiperheitä, eläkeläisseurueita ja venäläisturisteja pakaaseineen.

 Aloitin matkailun yöjunissa neljän kuukauden ikäisenä. Matkustimme junalla Hyvinkäältä Rovaniemelle ja edelleen bussilla Pelkosenniemelle, uudelle kotipaikkakunnalle. Äidin mukaan matka meni muuten hyvin, mutta maito happani ja minulle tuli julmettu nälkä. Rovaniemen linja-autoasemalla oli onneksi ystävällisiä tätejä, joilta saimme uutta maitoa pulloon.

Nykyisin matkaamme kaksi kertaa vuodessa lomalle pohjoiseen, talvella hiihtämään ja kesällä kalastamaan. Kummassakin tapauksessa ravintolavaunussa on aivan erityinen lomatunnelma. Aikuiset ovat iloisia, lapset innoissaan. Kaikilla on yhteinen päämäärä, valkoiset ladut ja rinteet.

21: 18 Tänään meillä on matkassamme jännitysmomentti. Kolmen äänekkään herran seurue rysähti taaksemme ja vaikuttaa jo valmiiksi kovin vauhdikkaalta.

21:23 Nyt lähdettiin! Viereisessä pöydässä noin puolivuotias vesseli läpsyttää pöytää ja aloittaa kohta iltapalansa. Kärsimättömyys on ilmeinen: Muussaa, isä, äkkiä se banaani!

21: 28 Vauhtimiesten vauhti alkaa hyytyä ja ravintolavaunun myyjä ehdottaa heille siirtymistä istumapaikoille tai omaan hyttiin. Eivät kuulemma muista hyttiään. Konduktööri tulee kohta ja auttaa, sanoo myyjä. Toivottavasti tulee mahdollisimman pian.

21:36 Vaunu alkaa täyttyä ja tiskillä on havaittavissa lievää jononmuodostusta. Vauva sai pöytäänsä kavereita, toisen samanmoisen isoäitinsä ja isonveljensä kanssa. Vauhtimiehet vetävät sikeitä.

21:40 Ravintolavaunu on täynnä.

21:45 Myyjä herätti nukkuvat vauhtiveikot, jotka lähtivätkin yllättävän säyseästi. Tilaahan tarvittiin pikkuisille asiakkaille, jotka tulivat iltapalalle. Hyvin toimittu nuorelta naiselta, eikä konduktöörejä tarvittu.

21:47 Saimme pöytäseuraa, naapuripöydän vauvelin isovanhemmat.  Katselimme Keravan asemalla olevaa lunta, mistä sukeutui keskustelu Keskuspuiston tämän talven erinomaisista hiihtomahdollisuuksista. Parhaat, jopa erämaamaiset ladut löytyvät kuulemma Vantaankoskelta länteen. Niin kaukana me emme ole käyneet.

21:55 Pikkuneiti, tytöksi hän paljastui, alkaa saada tarpeekseen banaanista. Isä on osoittautunut melkoisin sitkeäksi syöttäjäksi, onhan operaatio kestänyt jo puoli tuntia.

22:00 Tyttö toivottaa isovanhemmille hyvää yötä. Äiti lähtee mukaan. Myös muut lapset alkavat siirtyä hyttejä kohti.

22:06 Pöytäseurue vaihtui. Viisivuotiaat nuoret herrat, Lauri ja Tuomas, odottavat malttamattomina jäätelötilaustaan. MITÄHÄN se mahtaa olla. Ehkä yllätysjäätelöä? Leipuri Hiivan tekemää jäätelöä. JOO!

22:09 Jäätelöt saapuivat ja rauha palasi maahan. Samalla aloitetaan korttien kirjoittaminen. Täytyyhän kavereille kirjoittaa, että ollaan JUNASSA. Pojilla on siskotikin, kahdeksan ja yhdeksän vuotiaat. Mukavaa reissata kaveriporukassa.

22:20 Pojat lähtivät, isät jäivät.

22:29 Riihimäki. Viereemme tulee kaksi bisnesmatkailijaa. Oi voi, lennot ovat alvariinsa myöhässä, takseja ei saa. Ohjelma on rankkaa. Pohkeet tulevat kipeiksi kävelystä.   

22:35 Mekin lähdemme nukkumaan.