Osallistuin varajäsenenä Safan liittovaltuuston kokoukseen ja yllätyin: kokous ei ollutkaan tylsää kumileimasin-byrokratiaa vaan hyvä päivitys ajankohtaisista asioista ja keskustelua leppoisassa tunnelmassa. Konkareilta kuulin, että jaarittelua ja kiistojakin on koettu. Kiitos mainiolle puheenjohtajalle ja aktiivisille osanottajille!
Kokousta huoletti opiskelijoiden vähäinen kiinnostus Safaa kohtaan, vaikka liitto tarjoaa opiskelijoille monipuolisesti mahdollisuuksia osallistua toimintaan. Itsekseni mietin, mahtaako kuunteluoppilaan ja keskustelijan osa riittää ja visioin mielessäni nuoriso-Safan perustamista. Jälkikäteen kuulin kentältä, että Safa mielletään enemmän vakiintuneiden olojen puolustajaksi kuin esimerkiksi opiskelijoiden työolosuhteiden parantajaksi.
Kokouksessa oli hyväksyttävänä kaksi pitkään valmisteltua asiaa, liiton strategia ja arkkitehtien tasa-arvosuunnitelma. Tarkoitus oli lähinnä kuitata nämä aiemmissa kokouksissa jo käsitellyt paperit, mutta muutama kiinnostava kysymys nousi silti esiin päivityskierrosten eväiksi.
Strategian mukaan Safan toiminnan päämääränä on (yhteisöllisyyden ja edunvalvonnan ohella) hyvin suunniteltu ja kestävä elinympäristö. Tarja Nurmi avasi keskustelun kysymällä, miksi strategiassa ei puhuta lainkaan kauneudesta. Rohkenin kompata Tarjaa: jos edes arkkitehti ei rohkene tavoitella kauneutta, niin kuka sitten? Totta kai kauneus voidaan sisällyttää "hyvin suunniteltuun", mutta sinne muiden hyvien asioiden joukkoon se sitten helposti hukkuu. Voisiko nuorten tai muiden välinpitämättömyyteen vaikuttaa sekin, että olemme niin perin kokonaisvaltaisia, tasapainoisia, korrekteja - ja varovaisia?
Tasa-arvosuunnitelmaa käsiteltäessä Osmo Lappo kysyi, miksi suunnitelmassa vaaditaan "sankariarkkitehtimyytin" murtamista. Keskustelu paljasti käsitteen monet merkitykset ja tulkinnat. Kun Lappo kytki sankaruuden sinänsä tavoiteltavaan ja hyväksyttävään kunnianhimoon, Ville Haran mukaan myytti vaalii stereotyyppistä kuvaa arkkitehdeista, arkkitehdin työnkuvasta ja jopa arkkitehtuurista. Itse olen pitänyt sankariarkkitehtia tähtenä, joka omii toimiston työt riippumatta siitä, kuka työhön on milläkin osuudella osallistunut. Kohdan poistamisesta keskusteltiin, mutta lopulta se päätettiin kuitenkin säilyttää yksimielisesti, toivottavasti tasa-arvon edistämisen eikä valmistelu- ja päätöksentekovaikeuksien vuoksi.
Kokouksessa oli esillä myös liiton arkkitehtuuriohjelman runko. Otsikonluonteisissa lauseissa oli paljon hyvää arkkitehtuurin, suunnittelun ja osaamisen merkityksestä sekä tekemisen tavoitteista ja työkaluista. Lopullista asiakirjaa ajatellen lauseet olivat vielä kovin retorisia ja monimerkityksisiä. Kaarin Taipale kysyi, kenelle ohjelma on tarkoitettu ja peräänkuulutti ytimekkäämpiä, selkeämpiä ja konkreettisempia käsitteitä. Valmisteluryhmää vetävän Leena Rossin mukaan ohjelma on tarkoitettu "meille" - safa-arkkitehdeille - avuksi arkkitehtuurista puhumiseen. Edelleen jä epäselväksi, keiden kanssa meidän pitäisi puhua arkkitehtuurista ja sen merkityksestä. Vaadimmeko hyvää arkkitehtuuria itseltämme vai kannustammeko toisia tilaamaan hyvää arkkitehtuuria? Valmistelu jatkuu, ja valtuutettuja kannustettiin lähettämään valmistelutoimikunnalle ajatuksiaan. Muutkin safalaiset voivat varmasti niitä lähettää.
Suunnittelijapätevyyksiä koskevien säädösten uusiminen ja 1990-luvulla lakkautetun rakennusarkkitehtikoulutuksen käynnistäminen ovat varmasti olleet vaikeimpia asioita, johon liiton on täytynyt ottaa kantaa. Keskustelun pinnalla kuohuu eri ammattikuntien ja koulutusasteiden välinen jännite siitä, kuka saa tehdä mitäkin ja millä pätevyydellä tai koulutuksella. Taustalla ovat huolestuttavat faktat rakentamisen laadusta, pätevien suunnittelijoiden tarjonnasta ja suunnittelun hinnasta. Valitettavasti eri osapuolien näkemykset asiantilan korjaamisesta poikkeavat täysin toisistaan. Kuitenkin esimerkiksi täydennyskoulutuksessa eri järjestöt tekevät hyvää yhteistyötä.
Kokouksen jälkeen jäin kaipaamaan jatkoa keskustelulle. Sitä käydään varmasti eri toimikunnissa ja työryhmissä, mutta miten saada jäsenistö laajemmin mukaan? Pitäisikö olla avoimia tilaisuuksia, jossa keskusteltaisiin vaikkapa strategian jalkauttamisesta tai arkkitehtuuriohjelmasta? Tilaisuuksien innoittamana keskustelu voisi jatkua sosiaalisessa mediassa - safalaisia on jo kiitettävästi facebookissa ja twitterin käytöstäkin on näyttöä. 140 merkkiä #arkkitehtuuri ja keskusteluun voi osallistua koko maailma.
Valokuvat: Heini Korpelainen
Posted with Blogsy
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti