Yhdyskuntasuunnittelun seura kävi kaksi viikkoa sitten Tukholmassa ja Helsingin seudun MAL-neuvottelukunta viime viikon lopulla Amsterdamissa. Kummallakin matkalla tutustuttiin metropoliseutujen hallintoon, palvelujen järjestämiseen ja ajankohtaisiin kaupunkisuunnitteluhankkeisiin. Kuultiin esitelmiä, keskusteltiin ja kierreltiin kaupungilla. Suuret kiitokset isännille, emännille ja matkan järjestäjille maittavasta hengen ja ruumin ravinnosta!
Helsingin seudulla etsitään paraikaa metropoliratkaisua, joka kuitenkaan ei saisi lisätä hallinnon tasoja. Mission Impossible?
Hammarby Sjöstad alkaa valmistua viidentoista vuoden urakan jälkeen.
Tukholman alueella Stockholms läns landsting vastaa 26 peruskunnan ja 2,1 miljoonan asukkaan terveys- ja sairaanhoitopalveluista sekä joukkoliikenteen järjestämisestä. Joukkoliikennettä pyörittää Storstockholms lokaltrafik. Landstingetillä on veronkanto-oikeus ja päätöksenteosta vastaa vaaleilla valittu valtuusto. Landsting tekee myös seudullista maankäytön suunnittelua, mutta se perustuu alueen kuntien väliseen vapaaehtoiseen yhteistyöhön: vaikka suunnitelma on valtuuston hyväksymä, sillä ei ole laissa säädettyjä oikeusvaikutuksia. Suunnitelmasta tarkemmin: Startsida RUFS - SLL - Tillvaxt miljo regionplanering
Amsterdamin vapaamuotoisessa metropoliyhteistyössä (AMA) on mukana 36 kuntaa kahden eri aluehallintoyksikön (province) alueelta. Keskeinen osa, 16 kuntaa, muodostaa lisäksi virallisemman kaupunkiseudun (cityregion / stadregio). Metropolialueella asuu n. 2,3 miljoonaa asukasta, joista 1,3 miljoonaa Amsterdamin Stadregion alueella ja 770 000 Amsterdamin kaupungissa.
Almere, 70-luvun New Town on saanut uuden, Rem Koolhaasin suunnitteleman keskustan
Zaanstad rakentaa identiteettiä reippaalla otteella. Taustalla kaupungintalo.
Poimintoja yhteisistä oivalluksista:
Seutuyhteistyö voidaan järjestää monella tapaa. Vapaaehtoinen yhteistyö on hedelmällistä, kun se tehdään oikealla asenteella, rakentavasti ja sitoutuen: riisu aseesi kun tulet yhteiseen neuvottelupöytään. Kuitenkin tarvitaan myös oikeaa toimivaltaa ja rahaa suunnitelmien toteuttamiseen. Sekä Tukholmassa ja Amsterdamissa esimerkiksi liikennehankkeet rahoitetaan kuntien muodostaman organisaation kautta. Mahtaako Suomen eduskunta uskaltaa luopua siltarumpuvallastaan alueiden eduksi?
Valtio ja kunnat eivät kuitenkaan missään olosuhteissa voi tehdä kaikkea, vaan mukaan tarvitaan elinkeinoelämä, yksityiset rahoittajat ja rakentajat. Myös tämä osataan todellisilla metropolialueilla. Yhteistyötä ei tehdä tunkkaisissa kabineteissa vaan avoimesti verkostoitumalla ja kokoamalla hankkeisiin mahdollisimman paljon erilaisia toimijoita. Amsterdamissa kaikki alueen toimijat, kunnat ja yritykset käyttävät markkinoinnissaan ylpeästi slogania I amsterdam.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti